Arvostelu:Beerworm

Beerworm
Tekijä(t) tai pelitalo	Fallesmanni
Arvosteltu versio	2.2
Lajityyppi	Taitopeli
Lisenssi	Ilmainen
Laitteisto- vaatimukset	386, VGA:ta tukeva näytönohjain

Yhteenveto
Plussat	Epäkorrekti idea Madon hoipertelu tuo haastetta peliin
Miinukset	Äänet ärsyttävät Ajan mittaan kovin yksipuolinen

Lisää tietoa tästä pelistä

Suomessa tehtaillaan paljon matopelejä. Niistä monet eivät koskaan näe päivänvaloa, toiset sen nähdessään kompuroivat, koska kukaan ei tulokasta huomaa. Matopelejä on täällä Suomenmaalla sen verran paljon, että vain hauskalla ja omaperäisellä idealla on mahdollista pärjätä.

Nyt puhutaan 90-luvusta, matopelien kultakaudesta Suomessa. Matopelejä tuli ja matopelejä meni, mutta vain muutama saapui jäädäkseen. Yksi näistä peleistä on uskomattoman suosittu Beerworm. Kaikessa epäkorrektiudessaan se todistaa, että matopeli voi olla nautittava kokemus ilmankin armotonta ohjelmointivaihetta. Kunhan tekijöillä on mielessä se oma, erityinen idea.

Kunnes valomerkki meidät erottaa...

Beerwormin idea on lätkiä paljon kaljaa. Budweiseria, Koffia, Olvia... kunhan promilleja kertyy. Beerwormissa promillet ovat pisteitä, ja promilleilla päästään parhaiden kaljankittaajien listalle. Tarjolla juotavaksi on neljää erilaista tölkkikaljaa ja Peijon baarin oma tuoppi. Jokainen kurkusta alas kulautettu juoma nostattaa pelaajan ohjaaman madon pituutta ja promillelukua. Mitä korkeampiin lukemiin päästään, sitä huolellisemmin matoa saa opastaa, koska reilusti hoippumista on luvassa. Peli päättyy seinään tai omaan häntäänsä törmäämisestä. Beerwormin mato kestää huimia promillelukuja. Kun ihmiset potevat myrkytystilaa viiden promillen hujakoilla, Beerworm-mato sen kuin porskuttaa. Mato kyllä huitelee eteenpäin minkä kerkeää, mutta ei juuri pysty etenemään suoraan. Maagisen viiden promillen jälkeen mato hoippuu jo runsaasti, ja pahenee entisestään kapakkaseikkailun jatkuessa.

Myös helpotusta tarjotaan humalaismadon ohjaamiseen. Kaljan lisäksi Peijon baariin tupsahtelee silloin tällöin lääkintäpakkauksia, joiden ansiosta seuraava kalja ei pidennä matoa. Joskus pelialueelle ilmestyy hyödyllisiä makkaroita. Niistä ei yllättäen saa promilleja, mutta sellaiset selventävät madon hetkeksi tarkoittaen sitä, että mato ei hetkeen hoipu. Uusien kaljojen hakeminen ei vaikuta asiaan, promillet virtaavat, vaikka mato mönkii eteenpäin viivoittimensuoraan. Makkaran antama tilaisuus on lyhyt, joten mitään ahtaan tilan sankaruustekoja ei välttämättä kannata yrittää.

Beerwormin matoa ohjaillaan nuolinäppäimistä. Yksi nuolenpainallus tarkoittaa, että mato kääntyy 90 astetta, joten esimerkiksi Pizzawormin kääntyilyn sulavuutta on turha odottaa. Beerwormissa mato ei ole myöskään kuin yhden pikselin paksuinen, joten peliä voi jatkaa periaatteessa melkoisen pitkään Beerwormin 283*151-kokoisella pelikentällä.

Älä ota sitä vakavasti

Beerworm ei ole kovinkaan graafinen peli. Yleinen resoluutio on DOSin alhainen vakio ja taidekin on suhteellisen yksityiskohdatonta. Esimerkiksi Peijon baari olisi saanut ottaa Pizzawormista mallia, sillä isolla kirjoitettu "beer" Beerwormin pelialueen keskellä ei juurikaan tuo kuvaa siitä, että kyse on baarista. Itse mato näyttää ihan mukavalta vaihtelevan sinisenä ja valkoisena. Beerwormin grafiikka tekee tehtävänsä ihan kelvollisesti, ja oluttölkit ovat tunnistettavissa varsin hyvin.

Äänipuolella Beerworm lähinnä ärsyttää. Olutta juodessa mato röyhtäilee tai hurraa typeränkuuloisesti. Makkaraa haettaessa kuuluu outo ja epämääräinen törähdys ja lääkintäpaketti tuottaa äimelän "wee"-äännähdyksen. Pystyn kyllä hyvin kuvittelemaan, että Beerwormin äänitehosteet huvittavat nuorempia, mutta itseni kohdalla alkaa mennä jo yli. Vaikka Beerwormin äänipuoli olisi kuinka idioottimainen, on annettava onnittelut pelille siitä, että äänet saa vaivatta toimimaan. Tämä ei ole mikään itsestäänselvyys DOSin ja Windowsien välillä nykyään. ==Persoonallinen Beerworm==Beerwormin tekninen puoli on arvaamaton. Itselläni peli pyörii ongelmitta, mutta kokemus kertoo, että useilla on ollut ongelmia Beerwormin käynnistämisessä. Jos kyse on Runtime error 200 -nimisestä virheilmoituksesta, ongelman pitäisi olla korjattavissa tällä tiedostolla: Fix for Borland Pascal. Korjaus saadaan toimimaan helposti suorittamalla tppatch.exe DOS-kehotteessa tai suorita-ikkunassa komennolla "tppatch beerw22.exe". Myös Beerwormin zip-paketissa toimitettava Mo'Slo -ohjelma auttaa ongelmaan.

Jos keskitytään Beerwormin pelillisiin ansioihin, voidaan sanoa, että kokonaisuudessaan se on hilpeä kokemus muutamalle illalle, ja oikeanlaisessa kaveriporukassa Beerwormista irtoaa hupia yllättävänkin pitkäksi aikaa. Beerworm on pelattavuudeltaan helppo, kiitos tästä kuuluu 90-asteisille käännöksille. Sulava kääntyily olisi heti vaikeuttanut pelaamista, ja varmaankin myös ohjelmoijan työtä. Kääntyilykrumeluurit kuitenkin unohtuvat Beerwormia pelatessa, koska peli toimii rivakasti. Parannusehdotuksia Beerwormin varalle on helppo keksiä, mutta jotenkin tuntuu, että niiden esilletuonti ei ole sopivaa. Kyseessähän on yksi legendaarisimmista matopeleistä Suomessa koskaan, eikä syyttä. Peli toimii ja idea on mainio. Kaikki muu on bonusta, toki tervetullutta, mutta ei pakollista.