Arvostelu:Ski Jump International 3

Ski Jump International 3
Tekijä(t) tai pelitalo	Ville Könönen Kotisivu
Arvosteltu versio	3.12
Lajityyppi	Urheilu
Lisenssi	Shareware
Laitteisto- vaatimukset	486DX, VGA-näytönohjain

Yhteenveto
Plussat	Pelattavuus Monia eri pelimuotoja Vaihtelevat mäet Simppeli kokonaisuus
Miinukset	Vanhahtavat grafiikat Äänimaailman puuttuminen

Lisää tietoa tästä pelistä

Ski Jump International 3 on arvioinnimme jälkeen päivittynyt versioon 3.11. Pelikokemusta muuttavia uusia ominaisuuksia ei ole kuitenkaan tullut. Tämä arvostelu on laadittu versiosta 3.10. Taistelu parhaan mäkihyppypelin-tittelistä on viime vuosina tiivistynyt kahden suuren keskinäiseksi mittelöksi. Deluxe Ski Jump on hurmannut näyttävillä grafiikoillaan ja nyt arvostelun alla oleva Ski Jump International on puolestaan aina panostanut hyvään pelattavuuteen.

Kummallakin pelillä on omat vannoutuneet kannattajansa ja nokkelimmat kuuluvat ryhmään "molempi parempi". Vaikka mäkihyppy ei urheilumuotona kiinnostaisikaan, niin molemmat pelit ovat ehdottomasti kokeilemisen arvoisia.

Helppo oppia, vaikea hallita

Ski Jump International:n kolmas versio on jatkoa maailmallakin menestystä niittäneeseen mäkihyppypeli-sarjaan. Mäkihypyn ja näin ollen siis myös pelin keskeisenä ideanahan on ottaa jyrkästä rinteestä kunnon vauhdit ja sen jälkeen ponnistaa ylipitkillä suksilla niin pitkälle kuin vaan ikinä mahdollista siten, että hypyn pituuden lisäksi kokonaispistemäärään vaikuttavat myös tuomareiden antamat tyylipisteet.

Vaikka pelin runko ja sisältö ovatkin vuosien saatossa ehtineet muuttua moneen otteeseen, on pelin perusidea edelleen sama kuin 1994 vuonna ilmestyneessä ensimmäisessä versiossa: kaikki riippuu ponnistuksen oikeasta ajoituksesta. Toisin sanoen kunhan opettelet painamaan ponnistusnamiskaa juuri oikealla hetkellä, pystyt hakkaamaan kilpakumppanisi missä ja milloin tahansa. Toisaalta mikäli kisaat haastavammassa seurassa on syytä ehkä hallita myös hypyn muut osa-alueet. Ponnistuksen jälkeisessä ilmalennossa on tärkeintä löytää oikea lentoasento, mikä tapahtuu kallistamalla hyppääjää joko eteen- tai taaksepäin riippuen siitä mihin suuntaan tuulet hyppääjää riepottelevat. Kun sitten maa ikuisuuksilta tuntuneen ajan jälkeen viimein lähestyy on suositeltavaa tehdä joko perinteinen tasajalka-alastulo tai tuomareiden enemmän arvostama telemark-laskeutuminen, sillä muuten ei tyylipisteitä juurikaan heru ja pahimmassa tapauksessa hyvin alkanut kilpailukausi katkeaa pitkään sairaslomaan.

Muuta onnistuneeseen suoritukseen ei sitten vaaditakaan, mutta mikäli vaikeuksia kaikesta huolimatta ilmenee ja vieressä istuvien kavereiden vahingoniloiset kommentit rupeavat ottamaan päähän, niin kannattaa toki tutustua pelin tarjoamaan ja luonteeltaan muokattavissa olevaan personal traineriin, joka jokaisen hypyn jälkeen kertoo mikä meni hyvin ja mitä olisit voinut tehdä vielä paremmin. Kaiken kaikkiaan hyppyjärjestelmä on erittäin toimiva, sillä onnistunut hyppy ei vaadi monien näppäinyhdistelmien ulkoaopettelua, muttei onnistuneen saati pitkän hypyn aikaansaaminen ole kuitenkaan mikään läpihuuto-juttu.

Jokaiselle jotakin

Hyppytaitoja onkin sitten mahdollisuus hioa monissa eri mittelöissä. Vasta-alkajille on tarjolla erillinen harjoittelualue, jossa todellakin kannattaa ottaa muutama harjoitushyppy ennen siirtymistä kaikki pelin 20 mäkeä sisältävään world cup-kauteen, jonka säännöt lienevät tutut urheilua seuraavalle tuulipukukansalle. Eli yksi kausi siis koostuu 20 osakilpailusta ja yksi osakilpailu puolestaan koostuu karsinnasta ja maksimissaan kahdesta kilpailuhypystä. Jokaisen osakilpailun 30 parasta palkitaan pisteillä, jotka kauden lopussa ynnätään yhteen ja voittajaksi kruunataan eniten pisteitä kerännyt. Lisäksi kausi pitää sisällään oman minikilpailunsa, mäkiviikon, jota koskevat omat pienet sääntömuutoksensa. Mäkiviikkoa on mahdollista pelata myös aivan omana pelimuotonaan. Loput pelimuodot ovat kukkulan kuningas-kilpailu ja tee-se-itse-cup. Kukkulan kuninkaassa jokaisella hyppykierroksella huonoimmin hypännyt tiputetaan pelistä ja tätä jatketaan, kunnes vain yksi on jäänyt jäljelle. Kilpailussa on useita eri vaikeustasoja helposta ylivaikeaan. Tee-se-itse-cupissa on nimensä mukaisesti mahdollisuus valita kilpailuun tulevat mäet, mutta muuten homma toimii world cupista tutulla tyylillä.

Erityisesti yksinpelin ikää on pitkitetty monilla eri ennätystilastoilla, jotka motivoivat tietysti yrittämään aina vain parempia tuloksia. Ja voi sitä riemun päivää, kun kaverin voittamattomalta tuntunut mäkiennätys katoaa bittiavaruuden syövereihin oman pitkän hypyn saattelemena.

Realismin kahdet kasvot

Kaikki pelin tietokonevastustajat ja mäet esiintyvät oikeilla nimillään, joten Adam Malysz ja Planican lentomäki ovat kumpikin omalla tavallaan yhtä vaarallisia kuin oikeastikin. Aivan nykytilannetta hyppääjien taitotasot eivät vastaa, sillä voimasuhteet perustuvat parin kauden takaiseen tilanteeseen. Onneksi se ei peli-intoa millään tavalla latista. Oikeiden nimien ansiosta myös Suomi on hyvin edustettuna mäkikotkiemme ja muutaman mäen osalta. Myös mäkien profiilit ovat selvästi toisistaan poikkeavia paitsi graafisesti niin myös pelillisesti, sillä tuntuu oikeasti erilaiselta hypätä Harrachovin lentomäestä kuin Otepään mäennyppylältä.

Peli on julkaistu tämän vuosituhannen puolella, mitä ei kyllä välttämättä ihan heti uskoisi. Graafisesti peli on vanhahtava, eikä ei yllä esimerkiksi pahimman kilpakumppaninsa Deluxe Ski Jumpin tasolle, vaikka toisaalta tuollainen pieni kuvakirjamaisuus tekeekin pelistä persoonallisemman näköisen. Ääniä ei pelissä myöskään ole, mikä ainakin itseäni hieman sapettaa, sillä nykyajan välineillä olisi kyllä mahdollisuus tehdä ihan siedettävänkin kuuloista taustamusiikkia. Peli on myöskin harmittavasti DOS-pohjainen, mikä saattaa aiheuttaa ongelmia varsinkin uusimmissa koneissa. ==Kimppakivaa==Pelin yksi hauskimmista ominaisuuksista on moninpeli. Shareware-versio tarjoaa vain kahden pelaajan moninpelin, mutta pelin rekisteröimällä lystiä pääsee kokeilemaan peräti 10 pelaajan voimin. Ja siitähän se riemu sitten repeääkin, vai miltä kuulostaisi vaikkapa Kukkulan kuningas 10 kaverin kesken? Lisäksi rekisteröity versio tarjoaa mm. joukkuemäen ja mäkieditorin. Uusia mäkiä voi ladata myös pelin virallisilta kotisivuilta, jotka tarjoavat muutenkin paljon tietoutta pelin tiimoilta.

Pelin valikot ovat todella selkeät ja helppokäyttöiset, eikä todellakaan tarvitse pelätä joutuvansa infoähkyn uhriksi. Tekijät ovat ymmärtäneet arvostaa helppokäyttöisyyttä ja karsineet tylysti turhat ominaisuudet pois. Valikot tavallaan kuvastavat koko pelin ideologiaa: helppoa, hauskaa ja vaivatonta.